perjantai 16. marraskuuta 2012

Unohduksen autiomailta puuttuu taas yksi


Liekkihovin tuhopoltosta inspiroituneina palokunta otti ja poltti "Hautausmaalaisen". Levätköön hän rauhassa.

Enpä tällä kertaa ole niin tolaltani, saatika vihoissani, joten tämä postaus jää hillitymmäksi eikä suinkaan niin kiukkuiseksi kuin edellinen. Rakastin tätä taloa, kyllä, ja olisin pitänyt sen siinä mielelläni ainakin vielä tämän talven yli, jotta olisin saanut siitä kuvia lumen kanssa. Mutta selvästi kyllä tiesin, ettei se siinä enää kauaa ole ja osasin jo odottaakin sen tuomiopäivää. Tämä raukka oli vedetty pois kunnostuspuitteista jo ajat sitten, koettuaan kestokykyynsä suhteutettuna yhtä pahaa tai pahempaakin väkivaltaa, kuin Liekkihovi.
Mikä sitten tekee sen, etten ole niin vihoissani, on se, että tämä ei ollut tuhopoltto. Liekkihoville tapahtuneenkin olisin niellyt kevyemmin, jos se olisi ollut harkittu teko virkavallan toimesta. Vandalismi se on, joka minua eniten ärsyttää.

R.I.P.

(Teknisesti katsoen Liekkihovinkaan polttaminen ei ilmeisesti ollut tuhopoltto, vaan vahinkopoltto, mutta meikäläiselle se on tuo negatiivisempi. Edelleenkään en käsitä, kuka jumalaton järjen jättiläinen menee neljän seinän sisälle polttamaan mitään, jos ei ole kunnon takkaa ja hormeja. Ja tokkopa ne paskanaamat edes häpeävät sitä mitä Liekkikselle tekivät.)